maanantai, 3. heinäkuu 2017

VEGAANINEN TOFU-NUUDELIWOKKI


Haluun alottaa mun heinäkuun täällä blogin puolella niin, että jaan helpon ja vegaanisen wokin ohjeen teille kaikille! 

Ostin viime viikon torstaina kaupasta ensimmäistä kertaa kotiin tofua. Meillä oli tarkoitus tehdä tortilloja sunnuntaina (niinhän me tehtiinkin) ja tofua jäi yli, joten ajattelin käyttää sen tänään wokkiin. Tämäkin resepti on täysin omasta päästä keksitty, niin kun yleensäkin mun tekemät ruuat ovat. Oon pitänyt jo monta vuotta ruuanlaitosta, ja oppinut tekemällä soveltamaan eri makuja. Tästä wokista tuli super hyvää, vaikka itse sanokin! Tässä ohjetta: 

wokki5.jpg

TOFU-NUUDELIWOKKI

RAAKA-AINEET

180g So Fine tofua (maku thai) 

1/2 Taco-mausteseos

Mama nuudeli jumbopack (maku kana)

120g Vihreitä varsipapuja (pakaste) 

Luomu kirsikkatomaatteja 

Sriracha-chilikastiketta

Soijakastiketta


VALMISTUS

1. Laita nuudelit kiehumaan, jotta ne valmistuisivat samaan aikaan, kun muut raaka-aineet. Lisää joukkoon kaikki nuudelipakkauksesta tulleet mausteet. 

2. Lisää paistinpannulle tilkka oliiviöljyä, lisää tofut ja paista noin 5min. Lisää sitten taco-mausteseos ja tilkka vettä. Paista vielä miedolla lämmöllä 3 minuuttia. Siirrä valmiit tofut toiseen astiaan odottamaan.

3. Lisää paistinpannulle taas tilkka oliiviöljyä, ja kaada pannulle varsipapuja n. 120g. Paista ne kypsiksi, kuitenkin niin, etteivät olisi ihan löysiä. Mausta suolalla ja pippurilla oman makusi mukaan. 

4. Kun pavut ovat kypsiä, siirrä ne wokkipannulle (jos sinulla sellainen on, jos ei, jatka paistoa paistinpannulla). Lisää joukkoon kypsät nuudelit, tofut, kirsikkatomaatteja, srirachaa ja soijakastiketta. Srirachan ja soijakastikkeen käyttö oman mielensä mukaan. Itse pidän tulisesta! Heitin vielä eilisen jäämistöstä hiukan maissia ja paprikaa joukkoon. 

5. Sekoita ja anna paistua vielä noin 5-8 minuuttia. 

6. Tarjoile :)

wokki1.jpg

wokki2.jpg

wokki3.jpg

wokki4.jpg


Ihania makuhetkiä! <3 

torstai, 29. kesäkuu 2017

SÄ TUHOOT ENEMMÄN LUONTOA KUN LIHANSYÖJÄ

     Ajattelin jakaa nyt omia ajatuksia vegaanismista. 

Tää ei ole mulle mikään uskonto. Mä en itse halua syödä lihaa tai muita eläinperäisiä tuotteita, kuten kananmunia, ja maitotuotteitahan mä en pysty syömään allergiani vuoksi. Mä en halua tuputtaa kenellekään vegaanismia, mun mielestä jokainen saa pistää suuhunsa mitä haluaa. Haluan kirjoittaa tänne blogiini vegaanismista, jotta ihmiset, joita asia mietityttää tai askarruttaa, voi tätä kautta lukea mun ajatukseni ja ymmärtää mun valintaani. 

 

"SÄ ET SAA SYÖDÄ JUUSTOO, ET OO MIKÄÄ VEGAANI!!!!!11"

VÄÄRIN. Mä saan syödä, mitä mä haluan. Jos menen kylään johonkin, jossa tarjolla on kasvisruokaa, niin kyllä - voin syödä sitä. En halua rajoittaa läheisiäni tai omaa elämääni niin, etten pysty koskaan syömään missään mitään. Jos mä syön kerran viikossa maitoperäistä juustoa, ei mun vegaanisuus lopu siihen. Mä itse en osta maitotuotteita enkä eläinperäisiä tuotteita. MUTTA jos minulle on ostettu/tehty vaikkapa pitsa, jossa on mozzarellaa, minä voin kyllä syödä sen. Itse en valitsisi maitotuotevaihtoehtoa, mutta ei mun maailma siihen kaadu. Lihasta kieltäydyn kuitenkin täysin, mua oksettaa pelkkä ajatuskin siitä, että laittaisin sitä suuhuni. Sitten vielä ihan tällaisena pikku faktana, juustoja löytyy vegaanisina, samoin maitojuomia, tuorejuustoja, rahkoja ja jugurtteja.... Tunnetuimpia merkkejä taitaa olla OATLY ja Alpro. Käy kurkkaamassa niin yllätyt. 

           b7aef9898f3811a34b49c70a23c14fde.jpg

 

"JOS KÄYTÄT VIELÄ NAHKAA TAI VILLAA, ET OO TÄYS VEGAANI"

Just joo. Mulla on nahkakenkiä ja villapaitoja ajalta, milloin olin vielä sekasyöjä enkä tiennyt maailmanmenosta juuri mitään. Ja ei - en ole heittämässä niitä pois tai lopettamassa niiden käyttämistä. Miksikö? Siksi, että mä olen joskus ne ostanut, ja musta siitä tulisi enemmän ympäristölle haittaa kun hyötyä, että heittäisin ne roskiin. En kuitenkaan aio enää jatkossa ostaa mitään nahka- tai villatuotteita, ei sovi enää mun ajatusmaailmaan tukea tällaista tuotantoa. 

                        how-can-you-tell-if-someones-a-vegan.jpg

 

"NO OOTKOS VAIHTANUT KAIKEN KOSMETIIKAN VEGAANISEKSI????????"

En ole vaihtanut. Otetaas nyt faktat taas esille. Ensimmäiseksi, olen lähihoitaja. Kaikkihan sen tietävät, ettei lähihoitaja tienaa kummemin. Mulla ei kertakaikkiaan olisi varaa ostaa kaikkia kosmetiikkoja uusiksi, ihan vaan siksi, että miellän itseni vegaaniksi. Ja taas, olisiko siitä enemmän haittaa ympäristölle, että heittäisin ne roskiin vai käytänkö ne loppuun. Jep, niinpä niin. Sitten kun tulee aika ostaa uusia meikkejä, tottakai valitsen vegaanisen vaihtoehdon. 

                                    hqhqh.jpg

"SÄ TUHOOT ENEMMÄN LUONTOA VEGAANINA KUIN LIHANSYÖJÄNÄ!"

SIIS MITÄ? Tämä on ollut ehkä hauskin kommentti, mitä olen saanut, kun olen kertonut päätöksestäni olla vegaani. Mun mielestä tämä kommentti kertoo enemmän siitä, kuinka tällä henkilöllä ei ole ollut riittävästi tietoa edes puhumaan asiasta. Tää on mun mielestä, suoraan sanottuna, tyhmimmästä päästä. Tämän hetkinen tilanne ilmastonmuutoksen kannalta on todella hälyyttävä, ja yksi suurimmista tekijöistä on karjatalous. Näin suurella lihatuotannolla ei maapallo kestä enää kauaa. Sademetsiä joudutaan kaatamaan sen takia, että saataisiin lisää laiduntilaa sekä ruokaa karjalle. Mikä taas vaikuttaa ilmastonmuutokseen isolla mittakaavalla. Iso osa soijatuotannosta menee myös karjalle, jotta saataisiin pieni määrä lihaa ihmiselle. Kun taas olisi järkevämpää ihmisen syödä soijatuotteita, jotta ympäristö voisi hyvin. Se, että niin suuri määrä soijatuotannosta menisi ihmisille, eikä karjalle, vaikuttaisi se myös nälänhätään. Myös puhtaasta vedestä alkaa tässä maailman tilanteessa olla pulaa. Yhden pihvikilon tuottamiseen tarvitaan 15400 litraa vettä, kun taas viljakasvien tuotannossa veden tarve on jopa kymmenen kertaa pienempi. Näiden faktojen jälkeen, en usko, että tuhoan enemmän luontoa. En ollenkaan. Mun mielestä ihannetilanne olisi, että jokainen vähentäisi lihansyöntiään ja eläinperäisten tuotteiden syöntiä, ja korvaisi nämä kasvipohjaisilla tuotteilla. Suomessa lihansyöminen on mun mielestä ihan älytöntä, kun sitä rupeaa ajattelemaan. Perussuomalainen syö lihaa tai eläinperäistä jokaisella ateriallaan, vaikka se ei olisi tarpeen. 

            04a3e0ac62abc1e14f5958ae3a54c755--vegeta

"EI SE AUTA, ETTET SYÖ LIHAA. NE TAPETAAN KUITENKIN!"

No, ei ainakaan mun tarpeideni vuoksi. Jos jokainen ihminen vähentäisi lihansyöntiään, ei eläimiä tarvitsisi tappaa niin paljoa. Onhan se ihan selvä. Jos ei ole kysyntää, tarjonta vähenee. Mä en halua ottaa omalle tunnolleni sitä, kuinka joku pieni vasikka on erotettu omasta emästään sen takia, että saisin neljä kuppia maitoa ja pihvin päivässä. 

           afa919d4abc0124862b060e63f8a0cb9--go-veg

"IHMINEN ON LUOTU LIHANSYÖJÄKSI!"

Ja tämän lohkaisun sanoi rakas avomieheni. VÄÄRIN tämäkin. Ihmistä ei ole luotu lihansyöjäksi. Tästä syystä meillä ei ole teräviä hampaita, pitkiä raatelevia kynsiä tai ruuansulatuskanavamme ei ole kauhean aktiivinen. Ihminen on kehittynyt ja sopeutunut sekasyöjäksi ajan mittaan, mutta meitä ei ole luotu siihen. Liha- ja maitotuotteiden syönti lisää kolesterolia, syöpäriskejä, sydän- ja verisuonitauteja sekä aiheuttaa iho-ongelmia. Myös aiheuttaa 2. tyypin diabetestä ja ylipainoa. Jos ihminen olisi luotu lihansyöjäksi, tuskin kehomme reagoisi näin. Ja tämä tunnettu "laktoosi-intoleranssi" on ihan pelkkää kehon viestintää, ettei sinne kuulu lehmänmaitoa. Lehmänmaito on luotu vasikalle kasvujuomaksi, ei ihmiselle. Lisää tästä aiheesta löytyy tuolta oikealta kohdasta "10 myyttiä maidosta". 

         4bae3a4a41dfad390fc4a79e2c045ee2.jpg

Tämän ei siis ole tarkoitus tuputtaa vegaanismia, vaan saada sinut miettimään omia valintojasi. Ja samalla perustelin oman kantani. Annetaan jokaisen olla ja elää, jooko. 

Toivon, että edes pieni kiinnostus aiheeseen heräsi sulla, ja lähdet lukemaan aiheesta lisää! Ja ehkä suositkin ensi kerralla syödessäsi enemmän kasvispohjaista kuin eläinperästä :) 

 

Lähteet: WWF, Vegaaniliitto

torstai, 29. kesäkuu 2017

10 FAKTAA MINUSTA

Moikka!

Ajattelin aloittaa mun bloggaamisen ihan sillä perinteisellä - eli kertoa itsestäni kymmenen faktaa!

Pohjustetaan nyt kuitenkin ensin. Mulle on moni tuttava ja ystävä sanonut, että olisi kiva kun aloittaisin bloggaamaan, ja jakaisin arkeani muille. Ja ajattelin ottaa nyt tästä ajatuksesta kopin. En tiedä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään, mutta parempi koittaa ainakin ensin, kun heittää idea heti roskiin.

1. OLEN LÄHIHOITAJA

Valmistuin lähihoitajaksi nyt toukokuun lopussa, ja tehnyt lähihoitajan hommia jo kuitenkin vuoden. Tykkään alastani todella paljon ja aion pysyä alalla. Voisi sanoa, että olen löytänyt unelma-ammattini. Tällä hetkellä työskentelen Järvenpäässä hoivakodissa, joka on keskittynyt muistisairaiden hoitoon. Teen vuorotyötä, eli aamu- ja iltavuoroja sekä viikonlopputöitä. Viihdyn työpaikassani erittäin hyvin. Mulla on ihanat työkaverit ja ihanat asukkaat, joiden kanssa jaan arkeni. Olen valmistunut myös ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta vuonna 2013.  

                       l%C3%A4hj.jpg

 

2.  OLEN VEGAANI

Ryhdyin vegaaniksi noin kuukausi sitten puoli vahingossa. Mulla todettiin maitoallergia 2015 keväällä, kun palasin Saksasta Suomeen. Seurasin somessa paljon henkilöitä, jotka ovat vegaaneja ja sitä kautta kiinnostuin ajatuksesta. Otin paljon asioista selvää, katsoin dokumentteja aiheesta ja rupesin miettimään omaa suhdettani luontoon ja eläimiin. Ja niin kun on joku viisas on joskus sanonut: Tieto lisää tuskaa. No, en vielä tähänkään lopettanut lihatuotteiden syömistä, vaan aloin tuntemaan huono omatuntoa syödessäni lihatuotteita ja joskus jopa tuli paha olo. Ja näin tämä vegaanisuus sai sitten alkunsa. Eläinperäisten ruokien syöminen vain yksinkertaisesti loppui. Maitotuotteiden pois jättäminen tapahtui jo tuolloin 2015, joten minulla jäi vain liha- ja eläintaloustuotteiden pois jättäminen. Tämäkään ei ollut mulle vaikeaa, koska en ole koskaan ollut mikään lihansyöjähirmu, päin vastoin. 

veg.jpg

3. OMISTAN KOIRAN

Minulla on kaksivuotias koira, nimeltään Ruudolf. Hän on rodultaan Rottweiler. Pienestä saakka olen ihaillut äitini ja isäni kanssa rotua, ja pienessä mielessäni haaveillut omasta. Ja tämäkin sitten vain tapahtui. Kaverillani oli narttu rotikka, ja hän soitti minulle kertoakseen, että hänen koiransa on tiinenä. Kysyi vielä, että "olisiko nyt sun aika ottaa se rotikka tästä pentueesta?". Ja minähän otin. Sitä ilon ja onnen määrää, kun tajusin, että mulle tulee oma rotikka! Samalla olin kauhun vallassa, pärjäisinköhän mä sen kanssa tai syökö se mut... No pärjäsin, pärjään ja ei syönyt mua. Ruudolf on mun silmäterä, mun rakas poikani, iloni ja onneni - vieläkin. Ruudolf on kaikkien kaveri, mamman poika, kiltti ja kuulias nuori mies. Ruudolf vie jokaisen sydämen mennessään - se on nähty. 

uffe.jpg

4. OLEN AVOLIITOSSA

... ja rakastunut. Ollaan nyt seurusteltu tän söpön avomiehen kanssa kohta kaksi vuotta. Meijän elämään on mahtunut niin ylä- että alamäkiä, mutta rakkautta ei oo koskaan puuttunut. Joskus mä inhoon sitä, mua ärsyttää kaikki siinä ja se on vaan joskus niin ärsyttävän tyhmä tyyppi. Mutta kuitenkin mä rakastan sitä. Se saa mut tuntemaan itseni rakastetuksi, tärkeäksi ja korvaamattomaksi. Me rakastetaan toisiamme kovaa, voisko sanoa näin. Ehkä tärkeintä, niin se saa mut nauramaan. Jopa silloin, kun mua ei naurata. Se tukee mua, halaa kun itkettää ja ottaa kainaloon, pussaa lujaa ja kertoo kuinka rakastaa. Olen onnellinen. 

fam.jpg

5. MINULLA ON TATUOINTEJA

Vaikea laskea, kuinka monta tatuointia mulla on. Aika monta. Tarkotuksena olis saada tämä vasen käsi täyteen, ei enää montaa istuntoa jäljellä. Sitten mulla on oikeassa kädessä kaksi tatuointia, sellaista pientä ja siroa. Oikean korvan takana on myös kaveritatuointi mun hyvän ystävän kanssa ja sitten vielä oikeassa kyljessä mulle tärkeä lause. Ja ei - en ole ottamassa toistakin kättä täyteen. Mulle tatuoinnit on hyvin tärkeitä ja suurimmalla osalla on jokin merkitys, ja sitten taas on niitä, mitkä on vaan hienoja. Tatuoinnit saa mut tuntemaan itseni itsevarmaksi ja lisää mun rakkautta omaan vartalooni. Mun kaikki tatuoinnit on tehnyt mun kaveri, lukuunottamatta pientä tatuointia oikeassa ranteessa. 

aaa.jpg

6. OLEN OLLUT AU PAIR 

Lähdin aupairiksi 2014 syksyllä. Ensin lähdin etelä-Saksaan Bensheimiin, mutta siellä ei sitten kemiat osunut kohdalleen perheen kanssa. Onneksi kuuluin järjestöön, mitä kautta sain uuden perheen pohjois-Saksasta Hampurin läheltä. Siellä viihdyin noin puoli vuotta. Asustelin Buchholz in der Nordeheidessa (n. 30 km Hampurista). Hoidin neljää lasta, joista nuorin oli yksivuotias. Tarkoitukseni oli olla Saksassa vuosi, mutta kulttuurierot ja koti-ikävä tuli niin pahasti päälle, että oli pakko lähteä puolen vuoden jälkeen takaisin rakkaaseen Suomeen. Näin jälkeen päin ajateltuna, puoli vuotta Saksassa muutti mua paljon ja oli positiivinen itsensä kasvattamisretki.

IMG_3383.jpg

7. OLEN ALKOHOLISTIN LAPSI

Jep, en pelkää puhua siitä. Isäni kuoli alkoholinmyrkytykseen 26.9.2013. Tuona päiväni maailmani romahti täysin. Elin pitkään niin sanotussa kuplassa ja ihan tuuliajolla. Tämä menetys oli varmasti suurin syy Saksaan lähtemiseen. En vain kyennyt olla Suomessa, enkä nähnyt reittiä toipumiseen täällä, missä kaikki muistuttavat jostain. Kävin ensimmäisen kerran vasta hautausmaallakin Saksassa, isäni kuolemasta oli tuolloin kulunut vähän reilu vuosi. Ensimmäisenä kuolinpäivänä matkustin etelä-Saksasta pohjois-Saksaan bussissa, ja itkin. Muistan tämän hyvin. Nyt kun hänen kuolemastaan on kulunut 3,5 vuotta, voin sanoa olevani kunnossa. Sanonkin aina, että asia ei helpotu koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään. Silti ikävöin häntä päivittäin, mutta se kuuluu rakkauteen. 

juu.jpg

8. PERHE ON TÄRKEIN

Minun perheeseeni kuuluu rakas äitini, Ruudolf ja avomies. Myös enoni, kummisetäni, tätini, serkkuni ja lapsuudesta saakka olleet perhetuttavat kuuluvat vahvasti elämääni. En ole koskaan ajatellut, että perheeseen kuuluminen vaatisi sen, että olisi samaa verta. Luulen, että tämä liittyy siihen, että olen ainut lapsi ja olemme olleet äitini kanssa tiivisti tekemisissä hänen sukunsa ja ystäviensä perheiden kanssa. Yksi serkuistani, minua kolme vuotta vanhempi, asusteli lapsuudestaan kaikki kesät ja lomat meillä. Kutsun häntä siskokseni. Olen siis asunut äitini kanssa kahdestaan, ja äitini oli yksinhuoltaja isäni alkoholismin vuoksi. Silloin, kun isäni oli selvänä, hän oli läsnä elämässäni. Arvostan äitiäni enemmän kuin mitään, hän on vahvin, sinnikkäin ja rakastavin ihminen. Äiti on mulle myös paraskaveri, hän tietää musta kaiken ja ollaan yhteydessä vähintään kaksi kertaa päivässä (tähän oli hieman totuttelemista avomiehelläni.. :D). 

       eve.jpg

9. PUKEUDUN VAIN MUSTAAN

Tämä lähti varmaan siitä, kun iskä kuoli. Ei huvittanut pukeutua väreihin, ei tuntunut oikealta. Ja se nyt sitten on vain jäänyt. Mulla ei päällä näe mitään muuta väriä, kun mustaa. Olen hieman jo laajentanut värimaailmaani niin, että joskus mulla on jokin tunika, jossa on väriä tai kuvioita, kuitenkin niin, että suurinosa vaatteistani on mustaa. Tykkään mustasta ihan sikana, se on niinkun voima väri. On erilaisia kuoseja, materiaaleja ja eri muotoja vaatteissa. Mun tyylikin on tosi yksinkertainen, tykkään selkeistä linjoista tai ihan perusvaatteista. Mulla harvoin näkee farkkuja tai tiukkoja paitoja, en viihdy niissä. Käytän paljon mekkoja ja hameita, "viittoja" ja tunikoita. Jalassa mulla on joko tennarit tai korot, riippuu ihan fiiliksestä. Tykkään laittaa hiukset aina nätisti ja käyttää hiuskoruja. Mutta on mussa myös se puoli, että mulla on päällä pieruverkkarit, iso huppari, kumisaappaat ja sadetakki, mennään fiiliksellä. 

          joo.jpg

10. OLEN...

Iloinen, nauravainen, herkkä, vahva, rakastava ja lojaali. Innostun asioista ihan täysillä, tanssin ja hölmöilen. Nautin luonnosta, ulkoilmasta ja hyvästä seurasta. Viihdyn kotona, mutta toisaalta taas muualla muiden seurassa. Mulla on sellaisia kausia, että tykkään olla vaan kotona. Joskus taas haluaisin olla vain koko ajan menossa. Ihan tässäkin kyse fiiliksistä. Parhaat paikat ehdottomasti maailmassa ovat oma koti, mökki järven rannalla ja Rooma. Olen antiikin-Rooman fani, olen lukenut lukiossa latinaa tämän vuoksi, että saisin kaiken irti Roomasta. Mä rakastan kans ihan yli rajojen, en luovuta enkä päästä irti helposti - oli sitten kyse parisuhteesta tai ystävyysuhteesta, ei sen väliä. Mä tuen mun läheisiä aina. Ja mä oon aina valmis auttamaan ja kuuntelemaan. Mä tykkään pitää hauskaa ja nauttia elämästä, mutta mä myös tykkään niistä syvällisistä illoista, jolloin jaetaan kaikki paha toisen kanssa ja haukutaan koko maailma samalla. Joskus mun on vaikea pitää oma pää, mutta mä harjoittelen sitä joka päivä. Yritän myös joka päivä nauttia tästä hetkestä ja tehdä siitä mieluisen. 

 

              liiip.jpg

 

Noniin, että sellaista. Olipas hankalaa. Toivottavasti tämä oli hyvä pohjustus, millainen olen. Vähän ehkä jännittää julkaista tämä, koska onks tää nyt hyvä, eiks tää oo vähä tyhmä, ei kukaa tätä jaksa loppuun lukea, jne. Ei silläkään kyllä väliä oo, itellenihän mä tän teen. Laita kommenttia, mitä mieltä olit ja mitä voisi parantaa.  Katsotaan, mitä tästä tulee. 

 

- Armi S.